Olen ollut opintojeni ohella reilun vuoden töissä TTY:llä: ensin teollisuustalouden laitoksella, sitten liikenteen tutkimuskeskus Vernellä. Suurimmaksi osaksi olen toiminut ”kurssiassarina” eli kurssiassistenttina, jonka tehtäviin kuuluu, esimiehestä riippuen, yleensä kurssin Moodle-sivun valmistelu, harjoitustöiden tekeminen, ohjaaminen ja tarkistaminen, tenttien tekeminen ja tarkistaminen, opiskelijoiden sähköposteihin vastaaminen ja muutenkin kurssin vastuuhenkilön avustaminen mitä moninaisimmissa tehtävissä. Muutamaan otteeseen olen myös osallistunut yhteen jos toiseenkin laitoksen tutkimukseen.
Alla hieman asioita, mitä työllistyminen laitokselle on minulle antanut:
1. Akateeminen kehitys
Kurssikokonaisuuksiin perehtyminen on paljon syvempää kurssiassarina toimiessa. Ei riitä, että tietää asiat, vaan ne pitää myös osata selittää, tunnistaa erilaiset tavat selittää ja yhdistellä niitä. Itse opin ainakin näkemään paremmin suuremmat kokonaisuudet ja niiden kytkökset keskenään. Ja koska ”kertaus on opintojen äiti”, kun tarkistat useamman tentin, aiheet kumma kyllä jäävät mieleen.

2. Lukutaito
Siinä vaiheessa, kun sinun pitäisi saada luettua reilu 70 harjoitustyötä, opit väkisinkin miten akateemista tekstiä kannattaa lukea. Ei ole tarkoitus pureskella jokaista sanaa, vaan on osattava löytää tekstimassasta arvioitavat asiasisällölliset kohdat. Usein tekstin rakenteesta voi jo päätellä onko harjoitustyön tekijä oikeasti perillä siitä, mitä kirjoittaa. Jos ajatukset pomppivat, niin oikeita vastauksia tuskin löytyy, vaikka kuinka tarkasti lukisi.

3. Kirjoitustaito
Oma kirjoitustaito kehittyy edellisen kohdan myötä. Kun lukee riittävän monta harjoitustyötä saa paremman käsityksen tekstin jäsentelyn tärkeydestä ja paremmista tavoista tehdä se. On olemassa teoria, jonka mukaan, jos teet jotain asiaa 10 000 tuntia, sinusta tulee sen aiheen asiantuntija. Vaikka harjoitustöiden lukemiseen ei mene läheskään tuota tuntimäärää, niistä voi kuitenkin saada hyvinkin paljon irti.
4. Yhteisö
Uskon, että työyhteisöllä on tärkeä osuus työviihtyvyyden kannalta. Yhteiset kahvihetket, jolloin keräännytään yhteen jutustelemaan tai katsomaan muutama hölmö YouTube-video tai syömään kakkua jonkun valmistumisen tai syntymäpäivien johdosta. Leuanvetotanko oviaukossa ja valkotaulu, johon merkataan leuanvetojen määrä. Yhteiset sählyvuorot ja pikkujoulut joulupukin kera. Kaikki sellaisia asioita, mitä voi olla missä tahansa työpaikassa, mutta laitostoiminnassa pääsee näkemään oman yliopistonsa toisesta näkökulmasta, ja luennoitsijansa laajemmassa ympäristössä.

5. Uudet tilanteet
Hölmistyneisyys ja sitten pieni jännitys, kun lopulta käsität, että olet tosiaan pitämässä luentoa yliopistosi suurimmassa salissa. Sitten onnistumisen tunne, kun yksi kurssilaisista sanoo luennon onnistuneen. Välittämisen tunne, kun toinen kurssilainen antaa kehitysehdotuksia. Lisäksi auktoriteettia, kun sinulta pyydetään lupaa palauttaa työ myöhässä ja päätät opiskelijan kurssiarvosanasta.

6. Tutkimukset
Laitoksella työskentelyn kautta olen päässyt osallistumaan ja seuraamaan muutamaa tutkimusta. Yhdessä selvitettiin teollisuusyritysten tuotannon sijaintipäätösratkaisuja. Onko tuotanto Suomessa vai siirretäänkö sitä pois Suomesta ja minne, vaiko kenties takaisin Suomeen ja mistä? Entä mitä suunnitelmia yrityksillä on tulevaisuuden suhteen? Sain tietää, että nykyajan trendi on siirtää tuotantoa muualle Eurooppaan ja että Aasiaan siirtojen määrä on laskenut. Lisäksi sain paremman kuvan siitä, missä mahdollinen tulevaisuuden työpaikkani tuottaa tuotteensa. Sain myös yrityskontaktin, jonka haastattelun perusteella tein erään kurssin harjoitustyön.
Mukavana lisänä on työhuone yliopistolla etenkin, jos kaikki muut ”hyvät” opiskelupaikat tuntuvat olevan varattuja.