Tässä blogissa voit tutustua tamperelaisten teekkareiden tarinoihin vuosilta 2016-2019!
Tampereen yliopistojen yhdistyttyä tätä blogia
ei enää päivitetä. Löydät ajankohtaiset opiskelijoiden blogikirjoitukset
jatkossa Opiskelijalähettiläät-blogista https://blogs.tuni.fi/opiskelijalahettilaat/
Lukuvuoden 2018/2019 kirjoittajat:
Moi! Olen Anni, kolmannen vuoden konetekniikan opiskelija. Parasta Tampereella opiskelussa on ollut koko yliopiston huikea yhteishenki ja aktiivinen opiskelijatoiminta. Opiskelukavereihin on ollut helppo tutustua myös luentojen ulkopuolella erilaisissa tapahtumissa sekä kiltahuoneella. Opiskelukavereilta saa aina tukea vaikeiden harkkatöiden tai laskuharjoitusten kanssa. Yhdessä tekeminen on usein paljon mukavampaa kuin yksin puurtaminen. Kampuksella saa helposti vietettyä koko päivän opiskellessa sekä monien eri harrastus- ja liikuntamahdollisuuksien parissa.Kun mulle Savon sydänmailla annettiin nimeksi Eetu, en vielä hiffannut syntyneeni automaatioteekkariksi. Näin kuitenkin tapahtui, käytyäni ensin noutamassa koneinsinöörin paperit ammattikorkeakoulun puolelta. Tässä vaiheessa olin toki jo nimeni saanut. Nyt 24-vuotiaana aloitin maisterivaiheen opinnot Tampereen teknillisellä yliopistolla. Pääaineekseni valitsin robotiikan, jota tulen ryydittämään Helsingin yliopiston tarjonnasta poimimallani sivuaineella joustavan opinto-oikeuden suomin vapauksin. Minulle opiskelu yliopistossa tarkoittaa otsahien alituista pyyhkimistä ja pitkiä päiviä opintojen parissa, toisin sanoen oppimista. Aivojensa uudelleenjärjesteleminen on rankkaa, mutta otsalohkossa rummuttaa ajatus: tästä palkitaan myöhemmin!Moikka! Olen Emma, 21-vuotias tamperelainen nuori nainen, jonka tunnistaa Hervannan kampuksella helposti muun muassa vaaleanpunaisesta talvitakista, laajasta laukku- ja korukokoelmasta sekä fiiliksen mukaan vaihtuvasta huulipunasta. Olen kauniiden asioiden ihastelija, innokas piirtäjä, kirpputorien tonkija sekä suurkaupungeista haaveilija, mutta ennen kaikkea olen tamperelainen teekkari. Opiskelen teknisluonnontieteellisessä tutkinto-ohjelmassa kolmatta vuotta pääaineenani matematiikka sekä sivuaineinani ohjelmistotekniikka ja fysiikka. Aikomuksenani on myös opiskella opettajanpedagogiset opinnot. Tänä lukuvuonna tarkoituksenani on tehdä kandidaatintyö matematiikasta, mutta sen lisäksi ottaa ilo irti teekkarielämästä Tampereella.Olen Mikko ja opiskelen neljättä vuotta materiaalitekniikkaa. Materiaalitekniikan opinnot eivät aivan olleet sitä, mitä odotin Lahesta lähtiessäni. Se ei ole haitannut laisinkaan vaan avannut mieleni aivan uudenlaiselle ajattelutavalle, jossa jokainen esine on kiinnostava yksilö. Parasta opinnoissa on ihmiset. Olen tutustunut aivan huikeisiin tyyppeihin toimiessani muun muassa killan hallituksessa. Pitkät päivät kampuksella ei haittaa, koska aika kuluu kavereiden seurassa.Olen Hanna ja kotoisin Pohjois-Karjalan Joensuusta. Rakastuin teekkarikulttuuriin samantien, kun istahdin ensimmäistä kertaa sitsipöytään ja tutustuin tähän hassuttelevaan kansanosaan. Luulin pitkään haluavani lääkkikseen, mutta silloin en tiennyt oikein mitään teknillisistä aloista. Nyt viisi vuotta myöhemmin en voisi kuvitellakaan, että olisin missään muualla kuin täällä. Olen opintojeni viime metreillä, mutta teekkariyhteisö tulee aina olemaan lähellä sydäntäni.Olen Jenni, viidennen vuoden tuotantotalouden opiskelija. Kotikaupunkini Jyväskylän jätin taakseni Tampereen vetovoiman perässä, enkä ole joutunut katumaan! Lukion jälkeen suuntasin ensimmäisenä kauppatieteiden opintoihin, mutta pian löysin paikkani – omasta mielestäni – monipuolisemman ja hyvällä tavalla haastavamman tuotantotalouden parista. Viihdyn kampuksellamme vähän turhankin hyvin; olen vähitellen alitajuisesti keskittänyt opintojeni lisäksi sekä harrastukseni että työni rakkaalle Hervannan kampukselle. Hervannan kampuksella opiskelu on kaikessa yhteisöllisyydessään ollut valehtelematta elämäni parasta aikaa, ja toivon sinunkin pääsevän kokemaan saman!Valtteri tässä moro! Olen kolmannen vuoden sähkötekniikan opiskelija ja opiskelijakulttuurin suurkuluttaja. Sähkötekniikka on täynnä monenlaisia mahdollisuuksia ja itse kiihotun paksusta sähköstä. Kampuksella vietän paljon urheillen, opiskellen ja tapahtumissa hassutellen. Tapahtumiin osallistumisen lisäksi olen myös järjestötoimintaan hurahtamisen myötä päässyt järjestämään jos jonkin näköisiä tapahtumia ja kehittämään esiintymistaitojani. Teekkareiden futsaljoukkueen kanssa kierrämme ympäri Suomea valtakunnallisen Futsal-Ykkösen parissa.Moro! Tottelen nimeä Kaisa ja opiskelen neljättä vuotta biotekniikkaa. Olen opiskellut bio- ja ympäristötekniikkaa sekä laskennallista biologiaa. Muutin Tampereelle Etelä-Karjalasta ja olen kotoutunut tukevasti Tampereelle, tarkemmin sanottuna Hervantaan. Opintojen näkökulmasta yliopistolla parasta on hyvät kurssijärjestelyt ja -järjestelmät. Vapaa-ajan näkökulmasta kilta- ja kerhoaktiivisuus on parhautta, sillä itse tulee hengailtua paljon Pimiöllä, valokuvauskerho TT-Kameroiden kerhohuoneella. Kerhohuoneellamme voi mm. nukkua päikkärit tai kehittää filmiä!Olen Sanna, 23-vuotias lääketieteellisen biotekniikan opiskelija Kangasalta, ihan Tampereen naapurista. Aloitin opinnot vuonna 2014 ympäristötekniikan koulutusohjelmassa, josta vuotta myöhemmin vaihdoin biotekniikkaan. Teknillisen alan opiskelussa on mielestäni parasta monipuolisuus: opinnoissani yhdistyvät lähes kaikki kouluaikaiset lempiaineeni biologiasta ja matemaattisista aineista vieraiden kielten osaamiseen. Vapaa-aikani kuluu opiskelijateatterin ja käsitöiden parissa.Riehakas, elämästä nauttivat 3. vuoden teekkari – se olen minä, Sohvi. Rakennustekniikan opinnot ovat vetäisseet minut mukaansa ja intoudun muun muassa puupalkeista, mainioista pyörätieratkaisuista sekä kaivinkoneista. Opintojen myötä olen sotkeentunut positiiviseen järjestötoiminnan solmuun, enkä osaa jättäytyä mistään kivasta pois. Joskus, kun kaikelta kivalta tekemiseltä maltan, päädyn kotiini asti. Siellä pienen teekkarin mielen rauhoittaa jännittävät rikosdekkarit.Moikkamoi, Toni täällä, ensimmäisen vuoden rakennustekniikan opiskelija Hämeenlinnasta. Tiesittekö, että “olisinpa silloin nuorena opiskellut” -haaveet pystyy toteuttamaan vielä neljänkympin kriisin voimallakin? Aloitusruuduksi käy vallan mainiosti yli vuosikymmenen ajan kestänyt matalapalkkainen ja umpikujaan ajettu työura, johon ajauduit ammattikoulun penkiltä. Äläkä kuvittelekaan lannistavasi itseäsi ajatuksilla, että koska peruskoulustakin suoriuduit alle kutosen keskiarvolla tai koska olet liian vanha oppimaan uutta ammattia, niin et voisi päästä yliopistoon. Käyn päivityksissäni lävitse oman tarinani siitä, miten pääsin Tampereen teknilliseen yliopistoon ja minkälaista opiskelu täällä on ja yritän samalla rohkaista muita toteuttamaan opiskeluhaaveitaan, tuntuivat ne kuinka kaukaisilta tahansa.
Teekkarilähettiläät 