”Diplomityö on diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoon kuuluva, opintojen loppuvaiheessa tehtävä opinnäytetyö, joka tehdään yksilöllisesti opiskelijan pääaineeseen liittyvästä aihepiiristä.” Näin voisi luonnehtia diplomityötä virallisella sävyllä, mutta mikä se on käytännössä? Diplomityö on useimmille se viimeinen loppuvastus ennen valmistumista, mutta kenellekään se ei ole samanlainen sisällön tai tekoprosessin puolesta.

Käytännössä diplomityö on suunnittelu-, kehittämis- tai tutkimusprojekti, jonka pohjalta kirjoitetaan itse kansien väliin päätyvä keskimäärin 50–70-sivuinen diplomityö kertomaan, mitä projektissa tehtiin. Diplomitöitä tehdään niin yrityksille kuin yliopiston laitoksille, rahoituksen kanssa tai ilman, äidinkielellä tai englanniksi, liittyen johonkin aiempaan projektiin tai vaikka kokonaan uuteen tutkimukseen. Jokainen työ on omanlaisensa, koska aiheita ei anneta opiskelijoille liukuhihnalta. Opiskelijan pitää itse etsiä diplomityöpaikka, jossa voi tehdä työn itseään kiinnostavasta aiheesta. Diplomityön tekoon on varattu laskennallisesti puolisen vuotta täysipäiväistä työtä, mutta kaikkea parista kuukaudesta pariin vuoteen näkee riippuen tekijän elämäntilanteesta.

Diplomityö on siinä mielessä akateeminen kokonaisuus, että se harvoin kokoaa yhteen kaikkien käytyjen kurssien opit. Sen sijaan se toimii opinnäytteenä liittyen omaan pääaineeseen. Diplomityön tekoon liittyy siis tieteellisten lähteiden etsimistä, mutta myös itsenäisesti tehtävää konkreettista työtä liittyen johonkin hyvinkin rajattuun aiheeseen. Aivan yksin ei diplomityötä tarvitse kuitenkaan hikoilla kasaan, koska kaikkien diplomitöiden tekoon liittyy aina ohjaaja ja tarkastaja. Nämä roolit voi täyttää myös yksi henkilö, joka  auttaa esim. aiheen rajaamiseen ja tekstin kirjoittamiseen liittyvissä ongelmissa. Varmasti kaikki diplomityön kirjoittajat hyödyntävät välillä myös kaveripiiriään oikolukuun.

Yhden koulutusohjelman sisällä voi olla hyvin erilaisia diplomityöaiheita, koska pääaineita voi olla useita ja vielä pääaineen sisälläkin näkökulmat voivat vaihdella paljon. Esimerkiksi sähkötekniikan puolella tehdään tällä hetkellä mm. tämän nimisiä diplomitöitä:

• Sähkömagneettinen yhteensopivuus sähköverkkotiedonsiirrossa
• Mikrokontrolleripohjainen säätöjärjestelmä kolmitasoiseen aktiivisuodattimeen
• Asiakaskokemuksen nykytila ja kehittäminen sähköverkkoyhtiön liittymä- ja verkonhallintaprosessissa
• Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesivoiman tuotantomahdollisuuksiin muuttuvilla sähkömarkkinoilla
• Customer value and profitability of power transformer dissolved gas analysis online monitoring.

Diplomitöillä on monesti pitkiä ja hienolta kuulostavia nimiä, joiden tarkoitus on enemmän tai vähemmän kryptisesti kuvata työn sisältöä. Tästä ei kannata sen suuremmin säikähtää. Kuten yllä olevista aiheista näkyy, löytyy sähkötekniikan puoleltakin näkökulmia moneen lähtöön: sähköverkkojen, fyysisten laitteiden, asiakkaiden analysoinnin ja talousasioiden kautta aina tulevaisuuden trendien tutkimiseen asti.

Minulla on diplomityön teosta kokemusta nyt useamman kuukauden ajalta, vaikka töiden tekeminen siinä sivussa etenemistä hidastaakin. Kandidaatintyön tekeminen antoi hyviä valmiuksia diplomityön teolle, se kun on samanlainen, mutta pienempi paketti. Kiinnostavia ongelmia on noussut juuri diplomityön epämääräisen laajuuden takia, kun pitää yrittää tasapainotella riittävän kokoisen, mutta tiiviin työn välillä.

Diplomityöllä saa myös loistavasti kengän yrityksen oven väliin, eikä ole mitenkään harvinaista, että hyvin tehdyn diplomityön jälkeen irtoaa työpaikka samasta firmasta. Diplomityö ei siis ole pelkästään akateeminen opinnäyte tai soveltava projekti, vaan myös näppärä silta kohti työelämää.