Ajattele ennakkoluulottomasti

Vaikka tulevaisuudensuunnitelmia on tullut pohdittua lapsuudesta saakka ja lukiossa jo osin suuntauduttu itseä kiinnostaviin aineisiin, ei jatko-opiskelupaikan päättäminen silti usein olekaan niin suoraviivaista. Joillakin on ollut lapsuudesta asti selvät sävelet, toisilla suunta vaihtuu tai löytyy vähän myöhemmin ja joillekin tilanne realisoituu vasta yhteishaun alkaessa.

Huolettoman peruskoulun ja lukion kahden ensimmäisen vuoden jälkeen abivuosi iski itselleni kuin salama kirkkaalta taivaalta. En ollut pitkään aikaan pohtinut mikä minusta tulee isona. Yhtäkkiä olikin hirveä kiire ja loputtomasti vaihtoehtoja. Lukiossa minua kiinnostivat esimerkiksi biologia, kemia, psykologia ja historia. Yläasteen opo oli myös patistanut valitsemaan pitkän matikan, vaikka itse en silloin ymmärtänyt sen tärkeyttä.

Vaikka suurimmat kiinnostuksen kohteeni olivat reaaliaineissa, päädyin silti kirjoittamaan vain yhden, biologian. Tämän lisäksi kirjoitin molemmat kotimaiset kielet, englannin ja pitkän matematiikan. Kiinnostus biologiaan ja kemiaan, sekä pitkän matikan opinnot saivat minut varsin suoraviivaisesti harkitsemaan lääkistä.

IMG_0863
Lakkiaistunnelmaa

Ylppärikeväänä hain hammaslääkikseen. Suuri suunnitelmani oli kokeilla onneani lääkiksen pääsykokeissa ja jos se ei tärppäisi, niin bioanalyytiikkaan AMK:in puolelle varmaan ainakin pääsisin ja voisin seuraavana vuonna koittaa lääkikseen uudelleen. Yllättäen en päässyt kumpaankaan ja päädyin viettämään välivuoden. Välivuosi kului aikuislukiossa pitkää fysiikkaa opiskellen ja kerroshoitajan töitä tehden.

Joulun aikaan välivuonna aloin uudelleen käydä opiskelupaikkoja lävitse. Abivuonna kaikki oli tuntunut kovin sekavalta, mutta nyt tiesin jo paremmin mitkä olivat kriteerini. Olin alkanut kyseenalaistamaan aikaisempia opiskelupaikkahaaveitani ja katselin nyt avoimemmin läpi koko Tampereen tarjontaa. Olen Tampereelta kotoisin ja kotipaikkakunnalle jääminen alkoikin yhtäkkiä houkutella.

Teknillisen yliopiston olin aiemmin sivuuttanut täysin, koska kosketuspintaa teknillisiin aloihin ei ollut yhtään, kukaan tuttu ei opiskellut tekniikkaa, enkä ollut aiemmin lukenut fysiikkaa, jonka ajattelin olevan vaatimus TTY:llä opiskeluun. Nyt kuitenkin kävin läpi myös TTY:n alat ja yksi nousi ylitse muiden. Tietojohtaminen kuulosti kiinnostavalta tulevaisuuden jutulta.

Välivuoden kevään edetessä tietojohtaminen lopulta meni omalla listalla lääkiksen ohi. Syitä tähän oli monia. Olin kuullut pelkkää hyvää TTY:n yhteishengestä, pystyisin jäämään Tampereelle ja työllistymään todella laajaan valikoimaan tehtäviä. Tietotekniikka ja talous eivät ikinä ole olleet vahvuuksiani, mutta opiskelujen kautta ne ovat nyt tulleet tutuiksi ja olenkin nauttinut siitä, että lähdin opiskelemaan jotain itselleni entuudestaan tuntematonta. Se että uskalsin ajatella ennakkoluulottomasti ja kokeilla jotain aivan uutta johtikin siihen, että löysin itseni juuri sieltä, minne kuulun. Ja kuka tietää mitä tulevaisuus vielä tuo tullessaan!

IMG_9369
Fuksivuoden kohokohta: Kaste! (Kuva: Sami Lamminen)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s