Bioteekkarina työelämään

Edustin pari kuukautta sitten TTY:tä Studia-messuilla ja sain paljon kysymyksiä biotekniikkaa opiskelevien työllistymisestä. Toisin ja useammin kuin muilla aloilla, bioteekkarin opinnot jatkuvat jatko-opintoihin tai työtehtävät ovat vahvasti tutkimuksen puolella.

Viime syksynä kiltahuoneella istuessani huomasin ilokseni, että useampi opiskelukaveri kertoi löytäneensä töitä jostain muualta kuin yliopiston tutkimusryhmästä. Yksi heistä oli Maria Kultanen, joka headhuntattiin helsinkiläiseen biolääketieteentekniikan firmaan. Maria on ehtinyt olla yrityksessä töissä yhden kesän, ja aloittaa näillä näppäimillä tutkinnon loppuvastustajan eli diplomityön tekemisen. On siis sopiva aika kysyä Marialta, mikä oli parasta TTY:llä opiskelussa ja tekisikö hän jotain toisin.

photo_2018-02-02_19-08-21

Maria, miten päädyit opiskelemaan TTY:lle?

”Olin lukiossa kiinnostunut monesta eri alasta. Ainoa asia, mistä olin varma, oli se, etten haluaisi tehdä yhtä ja samaa työtä valmistuttuani. Sisarusten opintoalojen ja vanhempien kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella diplomi-insinöörin tutkinto näyttäytyi monipuoliseen työuraan valmistavana tutkintona, joka ei ainakaan sulkisi mitään ovia. Lisäksi tiesin diplomi-insinöörien olevan usein haluttua ja arvostettua porukkaa työelämässä, joiden on mahdollista päästä vaativiinkin asemiin”, Maria kertoo.

Biotekniikan opiskelijaksi häntä ohjasi kiinnostus luonnontieteisiin, sekä valveutuneisuus ilmastonmuutoksesta ja ympäristöasioista. Kuten monet TTY:lle tulevat opiskelijat, myös Maria opiskeli lukiossa pitkää matematiikkaa, biologiaa ja kemiaa, mutta ei kuitenkaan fysiikkaa.

”Luin kieliä (saksaa, ruotsia, äidinkieltä ja englantia) suurella intohimolla. Sain loppujen lopuksi ainoat älläni nimenomaan kielistä; lähdin kuitenkin lukemaan luonnontieteitä juuri siksi, että halusin kehittyä niissä paremmaksi”, Maria kertoo ja jatkaa: ”Minua jännitti lähinnä fysiikan ja ohjelmoinnin opinnot, joiden tiesin kuuluvan ensimmäiseen opiskeluvuoteeni. Molemmissa asenteen korjaaminen oli avain oppiaineen handlaamiseen. Ohjelmointihan oli monella tavalla ”kieliopin” ja sanaston käytön opettelua, aivan kuten lukiossa rakastamassani kielten opiskelussa. Fysiikan laskuharjoituksetkin tuntuivat ihan mahdollisilta yhdessä opiskelukavereiden kanssa tehden, ja vaikkapa saunailtaan yhdistettynä.”

Tunnistan itsekin Marian mainitseman jännityksen ja jopa ajoittaisen ahdistuksen, mutta onneksi opetettavat asiat lähtevät melkein nollatasolta. Kurssikaverien lisäksi apua voi kysyä kurssiassistenteilta ja luennoitsijoilta. Kurssikavereista on myös apua fuksivuoden voittamisessa:

”Ensimmäinen vuosi tuntui valehtelematta melko puuduttavalta ja lukiomaiselta, ja olinkin vähän kateellinen yhteiskuntatieteellisiä ja humanistisia aloja lukeville kavereilleni, jotka pääsivät samaan aikaan lukemaan paljon enemmän juuri heidän pääaineeseensa liittyviä kursseja. Olen kuitenkin huomannut, että vahvasta perustieteiden pohjasta on ollut ajattelutavan kehittymiseen huima vaikutus, ja peruskurssien (fysiikka, matematiikka, kemia, ohjelmointi) kunnialla suorittamista arvostetaan kovasti työelämässä.”

TTY kiinnosti Mariaa sijaintinsa takia, sillä Tampere kaupunkina näyttäytyi valintavaiheessa kiinnostavalta tunnelmansa, hintatasonsa ja kokonsa puolesta. Myös maineikas teekkarikulttuuri houkutteli oppilaskunta-aktiivia.

”En vaihtaisi päivääkään, jonka olen viettänyt ainejärjestö-, kerho- tai ylioppilaskuntatoiminnassa. Olen saanut kestäviä ystävyyssuhteita, ainutlaatuista kokemusta ja tervettä itsevarmuutta, jotka kantavat pitkälle niin siviilielämässä kuin urallakin.”

Maria opiskeli TTY:llä teolliseen biotekniikkaan suuntaavaa pääainetta ja diplomi-insinööriopinnot saavatkin Marialta kiitosta: monilla kursseilla tehdään erilaisia harjoitustöitä, jotka voivat käsitellä esimerkiksi ympäristöturvallista tuotesuunnittelua, yrityksen laadunhallinnan kehittämistä tai vesilaitoksen kapasiteetin mitoittamista. Työt opettavat hyödyntämään tieteellistä tutkimustietoa ja soveltamaan sitä valittuun kohteeseen.

”Olen päässyt hyödyntämään oppimiani tiedonhankinta-, raportointi- ja suunnittelutaitoja melkeinpä jokaisessa työpaikassa, johon olen päätynyt. Harjoitustöiden teko on myös näyttänyt hyvin konkreettisella tavalla, millaisiin asioihin minulla on valmiudet saatuani paperit kouraan.”

Jäikö Mariaa harmittamaan mikään opiskeluaikoina tehty tai tekemättä jäänyt asia?

”Olen toisinaan miettinyt, että kielten runsaampi opiskelu tai vaihdossa käyminen olisivat voineet olla hyviä kokemuksia, mutta sellaista on sinänsä turha miettiä. Olen todella tyytyväinen nykyiseen työhöni, ja on ollut monen sattuman ja valinnan summa, että olen päätynyt siihen missä olen. Kukaan ei voi optimoida valintojaan täydellisesti etukäteen, ja harva päätös sulkee lopullisesti mitään ovia.”

Maria onkin tästä oiva esimerkki, sillä hieman yllättäen hän työllistyi biolääketieteen yritykseen, joka kehittää veritestejä.

”Vaikka nykyisen työpaikkani toimiala ei olekaan täsmälleen sitä, mitä olen pääaineessani opiskellut, sillä ei ole oikeastaan mitään merkitystä työssäni pärjäämiseen. Eihän minun roolini yrityksessä olekaan olla biolääketieteellisen tuotteemme ykkösasiantuntija.”

Maria nostaa teollisuustalouden, biotekniikan ja turvallisuustekniikan opinnot tärkeimmiksi osaamisalueikseen nykyisen työn kannalta.

”Itselleni se, etten ole tyypillisessä teollisen biotekniikan firmassa töissä, ei ole millään tavalla merkityksellinen asia – en kuitenkaan sulje pois joskus takaisin ympäristöpuolelle päätymistä. Minulle kuitenkin tärkeintä on nykyisen työpaikkani mahtava yrityskulttuuri sekä yrityksen tavoitteen ja mission merkityksellisyys. Niitä on vaikea ylittää.”

Maria painottaa oma-aloitteisuutta työnhaussa ja kokeilemaan rohkeasti erilaisia tehtäviä:

”Olen tehnyt melkein koko tähänastisen työurani pk-yrityksissä. Pk-yritysten rekrytointiprosessit ovat aivan erilaisia ja erikokoisella budjetilla tehtyjä kuin isoilla firmoilla. Niitä kannattaakin usein suoraan lähestyä itse ja kertoa rohkeasti, miksi juuri sinä olet kyseiselle firmalle korvaamaton. Vaikka usein työnantaja ei tule ketään kotoa hakemaan, siihen, kuinka houkuttavalta potentiaalisen työnantajan silmiin näyttää, voi vaikuttaa paljon itse. Oma CV:ni ei ehkä ole biotekniikan työkokemuksen suhteen maailman johdonmukaisin; olen ollut turvetuotannossa ympäristötarkastajana, biokaasulaitoksessa laadunhallinnassa ja nyt terveysyrityksessä projektijohdossa.”

”Toisaalta tulin osittain headhuntatuksi nykyiseen työpaikkaani juuri monipuolisuuteni takia, en sen takia, että olisin valinnut juuri täsmälleen tähän yritykseen liittyviä kursseja yliopistossa. ”

Yliopistossa ei kannata luottaa pelkkään kirjoista pänttäämiseen, vaan lähes yhtä tärkeänä Maria pitää verkostoitumista ja hyvänä tyyppinä olemista:

”Nykyisille opiskelijoille suosittelisinkin LinkedIn-profiilin laittamista kuntoon sekä aktiivisuutta erilaisissa järjestöissä ja yhteisöissä: niissä toimiminen tuo usein todella hyvää täydentävää osaamista tutkinnon ohelle ja pitää sinut näkyvillä. Muistuttaisin myös, että opiskeluaikana aktiivisena, luotettavana ja kivana kaverina oleminen on vähintään yhtä tärkeää kuin muodollisiin kursseihin panostaminen: olet kampuksella joka päivä noin 7000 potentiaalisen tulevaisuuden kollegan kanssa, jotka joskus saattavat tarjota sinulle unelmien työpaikkaasi. Työtarjoukset menevät usein niille, joista on jäänyt opiskeluajoilta reilu, auttavainen ja luotettava kuva, ei niille, jotka ovat puurtaneet yksin luentosalin kulmassa.”

Vielä dippa-inssin uraansa harkitsevia Maria rohkaisee tulemaan TTY:lle:

”Tuleville opiskelijoille suosittelen lämpimästi diplomi-insinöörin opintoja, mikäli merkityksellisten asioiden parissa työskentely, työn sisällöllinen haastavuus ja monipuolisuus, fiksut ja hauskat opiskelu- ja työkaverit sekä kansainväliset kuviot kuulostavat houkuttelevilta. TTY on ehdottomasti (ja melkein puolueettomasti…) Suomen paras kampus, jolla löydät elinikäisiä ihmissuhteita ja saat sellaisen ammatillisen osaamisen, joka on vertaansa vailla globaaleilla työmarkkinoilla.”

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s